Yleisurheilun EM-kisat

Kuvioita ja tekstiä

Yleisurheilun EM-kisat seuraavat tänä vuonna poikkeuksellisesti lähes välittömästi juuri käytyjä MM-kisoja. MM-kisoista Suomelle ei mitaleita herunut, mutta kuinka käy Münchenin EM-kisoissa, jotka ovat vuorossa 15.–21. elokuuta?

Yleisurheilun EM-kisat vedonlyönnin kohteena:
Bonus
10€
Pelaa

Yleisurheilun EM-kisat Saksassa

Vuosi 2022 on yleisurheilumielessä kiinnostavaa seurattavaa, sillä EM-kisat seuraavat tänä vuonna lähes välittömästi MM-kisoja. Monille suomalaisille urheilijoille juuri EM-kisat ovat kauden todellinen päätapahtuma, sillä mitalit ovat eurooppalaisten kesken kilpaillessa huomattavasti todennäköisempiä. Vuonna 2022 EM-kisat kilpaillaan Saksan Münchenissä. Tasan viikon kestävät kisat käynnistyvät 15. elokuuta ja jatkuvat 21. päivään saakka.

Lajikirjo on luonnollisesti täysin sama kuin MM-kisoissa. Sekä miehet että naiset ottelevat 24 eri lajissa – ainoina erona miesten valikoimiin kuuluu kymmenottelu, kun taas naiset kilpailevat seitsenottelussa. Miehet kilpailevat lisäksi 110 metrin aidoissa, kun taas naisten vastaavana lajina toimii 100 metrin aitajuoksu. Muina lajeina toimivat 100 metrin juoksu, 200 metrin juoksu, 400 metrin juoksi, 800 metrin juoksu, 1 500 metrin juoksu, 5 000 metrin juoksu, 10 000 metrin juoksu, maraton, 400 metrin aidat, korkeushyppy, pituushyppy, seiväshyppy, kolmiloikka, kuulantyöntö, kiekonheitto, moukarinheitto, keihäänheitto, 20 kilometrin kävely sekä 100 ja 400 metrin viestijuoksut.

Suomen joukkueeseen on tällä hetkellä valittu 20 urheilijaa, mutta joukkueen odotetaan vielä täydentyvän huomattavasti elokuun alussa. Esimerkiksi vuonna 2018 Berliinin EM-kisoihin lähtenyt joukkue koostui lopulta 42 urheilijasta.

Vuoden 2022 EM-kisoihin valitut suomalaiset Laji
Samuli Samuelsson 100 m
Topi Raitanen 3 000 m estejuoksu
Elmo Lakka 110 m aitajuoksu
Lassi Etelätalo Keihäs
Oliver Helander Keihäs
Arttu Vattulainen Maraton
Aleksi Ojala 35 km kävely
Aku Partanen 35 km kävely
Sara Kuivisto 800 m / 1 500 m
Reetta Hurske 100 m aitajuoksu
Viivi Lehikoinen 400 m aitajuoksu
Wilma Murto Seiväs
Kristiina Mäkelä Kolmiloikka
Senni Salminen Kolmiloikka
Salla Sipponen Kiekko
Silja Kosonen Moukari
Krista Tervo Moukari
Saga Vanninen Seitsenottelu
Maria Huntington Seitsenottelu
Alisa Vainio Maraton
Yleisurheilijoita

Suomalaisten menestys EM-kisoissa

Yleisurheilun EM-kisoissa on kilpailtu jo vuodesta 1934 saakka. Alkuvuosina suomalaiset keräsivät kultaa ja kunniaa roppakaupalla, sillä esimerkiksi ensimmäisistä kisoista Suomi nappasi yhteensä 13 mitalia, joista peräti 5 oli kultaa. Suomi tulee edelleen EM-kisojen mitalitaulukossa kunniakkaasti yhdeksäntenä – Italian jälkeen, mutta niukasti Ruotsia edellä. Yhteensä Suomi on ehtinyt haalimaan 101 mitalia, joista 33 on ollut kultaa.

Viime vuosina menestys on kuitenkin ollut heikkoa. Edellisen kerran Suomi on pystynyt yli kolmeen mitaliin vuonna 1982 Ateenassa, kolmeen mitaliin Suomi taas on yltänyt viimeksi vuoden 2006 kisoissa Göteborgissa. Tämän jälkeen Suomi on saanut useimmiten tyytyä ainoastaan yhteen pronssiseen mitaliin. Vuoden 2018 kisoja voidaan pitää jopa kaikkien aikojen farssina, sillä Suomi jäi tuolloin ilman ainoatakaan mitalia.

Viime vuosina menestys on ollut täysin keihäsmiesten varassa. Vuonna 2016 pronssia heitti Antti Ruuskanen, joka vuonna 2014 nappasi myös Suomen edellisen kultamitalin. Pronssille tuli tuolloin Tero Pitkämäki. Vuonna 2012 Suomen ainoasta mitalista vastasi pronssia heittänyt Ari Mannio, kun taas vuonna 2010 ainoasta mitalista oli jälleen vastuussa pronssia heittänyt Tero Pitkämäki. Edellisiä keihäänheiton ulkopuolella saavutettuja mitaleja saadaan hakea vuodelta 2010, jolloin Göteborgin kisoissa kultaan pystyivät sekä estejuoksija Jukka Keskisalo että moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen. Tero Pitkämäki nappasi samoista kisoista ensimmäisen EM-mitalinsa kiskaisemalla hopeaa

Kaikkien aikojen menestynein suomalainen EM-kisoissa on 30-luvulla kilpaillut Ilmari Salminen, joka juoksi kahdesti kultaa 10 000 metriltä. Lisäksi Salminen nousi kertaalleen pronssille 5 000 metrillä. Kahteen kultaan ovat pystyneet myös keihäänheittäjä Matti Järvinen, seiväshyppääjä Eeles Landström sekä juoksija Juha Väätäinen. Kolmeen mitaliin ovat Ilmari Salmisen lisäksi pystyneet myös Tero Pitkämäki sekä aitajuoksija Arto Bryggare. Bryggare nappasi kertaalleen hopeaa sekä kahdesti pronssia.

Seuraa näitä urheilijoita

Ketkä suomalaiset sitten ovat suurimpia mitalitoivoja vuoden 2022 EM-kisoissa? Tällä saralla katseet kannattaa kääntää heinäkuussa käytyihin MM-kisoihin, joissa Suomi jäi jälleen mitalitta. Pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon nousi kuitenkin neljä suomalaista, jotka saattavat hyvinkin taistella mitaleista Münchenissä.

Wilma Murto

Kisojen parhaasta suorituksesta vastasi 24-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto, joka ei vielä ole urallaan kyennyt voittamaan arvokisamitaleja. Parhaimmillaan 472 senttiä hypännyt Murto tuli Oregonin MM-kisoissa kuudenneksi. 460 sentin suoritukseen pystyneen Murron edellä oli kuitenkin ainoastaan kaksi eurooppalaista hyppääjää, joten mitalia voidaan hyvinkin odottaa EM-kisoista. Onnistuessaan Murto olisi ensimmäinen suomalainen naismitalisti peräti 20 vuoteen.

Lassi Etelätalo

Kuudenneksi lajissaan ylti MM-kisoissa myös keihäänheittäjä Lassi Etelätalo, joka on säännöllisesti pystynyt parhaaseensa juuri arvokisoissa. Kahdesti Kalevan kisat voittanut 34-vuotias Etelätalo ei ole vielä koskaan kyennyt mitaleille arvokisoissa, vaikka vuoden 2019 MM-kisoissa hän yltikin neljänneksi. Oregonissa keihäs lensi 82,70 metriin, mikä oli myös Etelätalon kauden kärkitulos. Edelle pääsi ainoastaan kaksi eurooppalaisheittäjää.

Silja Kosonen

Mitalia voidaan odottaa myös vasta 19-vuotiaalta moukarinheittäjä Silja Kososelta, joka saattaa lukeutua Suomen suurimpien lupauksien joukkoon. Vuoden 2019 Euroopan nuorten olympiafestivaalit voittanut Kosonen on pystynyt parhaimmillaan 73,43 metrin heittoon, mutta Oregonissa tuloksena oli seitsemäs sija 70,81 metrin tuloksella. Lupaavasta suorituksesta voidaan kuitenkin puhua, sillä tässäkin tapauksessa edelle ylsi ainoastaan kaksi eurooppalaista urheilijaa.

Oliver Helander

Keihäänheitossa jopa Etelätaloa enemmän odotetaan olkapäävaivojen kanssa painineelta Oliver Helanderilta, joka kiskaisi kesäkuussa Turussa keihään peräti 89,93 metriin. Vaikka 90 metriä ei aivan rikkoutunutkaan, ylletään heitolla peräti neljännelle sijalle kauden kärkituloksissa. Oregonissa heitto ei harmillisesti kantanut yhtä pitkälle, vaan tuloksena oli ainoastaan kahdeksas sija 82,24 metrin heitolla. Edelle ylsi Etelätalon lisäksi myös kolme muuta eurooppalaista. Helanderilla on kuitenkin Münchenissä kaikki mahdollisuudet jopa kultaan saakka.

Mistä seurata kisoja?

Yleisurheilun EM-kisojen seuraaminen onnistuu Suomessa helposti, sillä Ylellä on sopimus kisojen esittämisestä aina vuoteen 2026 saakka. Sekä aamusessio että iltasessio nähdään poikkeuksetta TV2:lta, minkä lisäksi kisoja pääsee seuraamaan myös Yle Areenan kautta.

Kisat käydään suomalaisittain varsin passeliin aikaan, mikä helpottaa seuraamista huomattavasti MM-kisoihin verrattuna. Aamusessio alkaa aikaisintaan kello 9.15, minkä jälkeen kilpaillaan jopa varttia vaille neljään saakka. Iltasessio taas alkaa aikaisintaan puoli kahdeksalta, minkä jälkeen mitaleista kisaillaan jopa puolenyön tuntumaan saakka. Sessioiden kestot vaihtelevat vuorossa olevien lajien mukaan, mutta viihdettä riittää jokaisessa sessiossa vähintään useammaksi tunniksi.