Suopotkupallon MM-kisat

Jalat suossa

Suomalainen kesä on täynnä mitä erikoisempia lajeja. Eukonkannon ohella suurimpaan kansainväliseen suosioon on noussut suopotkupallo, joka on juuri sitä, mitä nimessä luvataan. Maailmanmestaruudesta kisaillaan pelaamalla jalkapalloa suolla.

Suopotkupallon MM-kisat vedonlyönnissä:
Bonus
10€
Pelaa

Suopotkupallon MM: Tottakai Suomessa

Kun puhutaan erikoislaatuisista suomalaisista kesälajeista, nousee suopotkupallo hyvällä syyllä esille heti ensimmäisten joukossa. Jo suoranaista klassikkolajia on pelattu Hyrynsalmella vuodesta 1998 lähtien, jolloin kisat tunnettiin SM-kisojen nimellä. Vaatimattomaan tapaan seuraavana vuonna pelattiin EM-kisat, kun vuonna 2000 kisat tunnettiin lopulta Suopotkupallon MM-kisoina. Suopotkupallon MM-kisat on pelattu poikkeuksetta juuri Hyrynsalmella.

Vuonna 2022 maailmanmestaruudesta pelataan kahden päivän turnauksena 15. sekä 16. heinäkuuta. Ilmoittautuminen on vapaata, joten kuka tahansa pääsee testaamaan tasoaan. Varoituksen sana on kuitenkin annettava, sillä suofutiksen kisoissa on nähty jopa yllättävän kovan tason pelureita.

Pelien ohella nähdään luonnollisesti myös muuta viihdettä, sillä alueelta löytyy ravintolakatu sekä anniskelualue. Virallisia iltajuhlia päästään viettämään molempina iltoina Ukkohallassa Swamp Rockin merkeissä. Esiintymässä nähdään Ikirouta, Hesa Äidä, DJ Suwi sekä Osmo’s Cosmos. Suomalaiseen tapaan tarjolla on myös esimerkiksi saunoja sekä miellyttävä lampi, jossa pulahtaa.

Tätä nykyä mestaruudesta pelataan useissa sarjoissa, jotka soveltuvat moneen makuun. Miesten kilpasarjan lisäksi tarjolla ovat miesten harrastesarja, sekasarja, konkarisarja sekä naisten harrastesarja. Aiemmin on pelattu myös esimerkiksi naisten kilpasarjassa sekä bisnessarjassa.

Suopotkupallon historia

Suopotkupallolla on kiehtova historia, sillä laji on saanut alkunsa suomalaisten hiihtäjien voimaharjoittelusta, jossa on juostu ja hiihdetty suolla. Esimerkiksi kuva Mika Myllylästä hiihtämässä suolla on hyvällä syyllä noussut kaikkien suomalaisten tuntemaksi legendaksi.

Mitä saadaan, kun yhdistetään hiihtäjien voimaharjoittelu ja maailman kiistaton ykköslaji jalkapallo? Luonnollisesti suopotkupallo, jonka ensimmäiset SM-kisat järjestettiin vuonna 1998. Seuraavana vuonna nimi muutettiin EM-kisoiksi ja vuodesta 2000 lähtien samassa tapahtumassa on pelattu maailmanmestaruudesta.

Mestaruus on ehtinyt muutamaan otteeseen menemään myös Suomen ulkopuolelle, sillä maailmanmestaruuden ovat voittaneet esimerkiksi Venäjän Penza-Center , Sputnik sekä Saint-Petersburg Lakes. Kolmeen voittoon ovat kuitenkin kyenneet ainoastaan suomalaiset. Menestyneimmät joukkueet ovat kolmella mestaruudellaan vuosina 2000, 2001 ja 2002 voittanut SSS-APallo sekä vuosien 2009, 2011 ja 2012 mestaruudet napannut Telinekataja.

Tapahtuma on noussut niin suureksi menestykseksi, että vuonna 2006 puuhattiin jopa kilpailevaa MM-tapahtumaa. Kainuun Paronit Ry pyrki tuolloin järjestämään oman turnauksensa Sotkamon Heinämäessä. Suuren kohun myötä rahoittajat päätyivät lopulta vetämään rahansa tapahtumasta, minkä myötä suopotkupallon MM-kisat järjestettiin sekä tuolloin että tulevina vuosina ainoastaan ainoalla ja alkuperäisellä Hyrynsalmella.

Pelkkien jalkapallo-otteluiden ohella on järjestetty myös suopomputtelun MM-kisat. Näiden ennätysten kärjestä ei löydy mitä tahansa mikkihiiriä, vaan suopomputtelun ennätys on itsensä Atik Ismailin hallussa. Suomen jalkapalloilun Hall of Fameen valittu kaksinkertainen Suomen mestari pelasi aikoinaan myös Turkissa, Belgiassa ja Ruotsissa. Ismailin 710 suopomputuksen ennätys ei ole aivan kenen tahansa rikottavissa.

Suofutista

Suopotkupallon säännöt

Suopotkupallo eroaa säännöiltään hieman perinteisestä jalkapallosta. Peli muistuttaa tietenkin huomattavasti jalkapalloa, mutta peliä pelataan märällä ja peleihin hivenen kehnosti soveltuvalla suolla. Pelikentän koko on 60 x 35 m, kun taas peliaika on 2x 10 minuuttia.

Joukkueet koostuvat maalivahdin lisäksi viidestä kenttäpelaajasta, joista kentällä tulee olla vähintään neljän. Vaihdot ovat lentäviä, eikä vaihtopelaajien käyttämistä ole millään tavalla rajoitettu. Paitsiota ei ole lainkaan käytössä, maalivahti saa pitää palloa käsissään viiden metrin sisällä maalista, kaikki erikoistilanteet ovat epäsuoria, eikä maalivahti tietenkään saa tehdä maalia suoraan käsistä avaamalla. Poikkeuksellisesti vapaapotkut, rangaistuslaukaukset, kulmapotkut ja sivurajapotkut lauotaan käsistä. Rajaheittoja ei ole, vaan pallo palautetaan peliin aina potkaisemalla.

Voitosta saa tietenkin kolme pistettä, tasapelistä yhden ja tappiosta ei pisteitä jaeta lainkaan. Runkosarjassa joukkueet laitetaan järjestykseen keskinäisten otteluiden, maalieron, tehtyjen maalien tai arvonnan perusteella. Parhaat joukkueet etenevät välieriin, joissa tasatilanne ratkotaan rangaistuspotkukilpailulla. Tällöin käytössä on kolme laukojaa, minkä jälkeen jatkoon menijää ratkaistaan äkkikuolemaperiaatteella.

Veikeänä perinteenä kisojen ensimmäisenä päivänä jokaisen joukkueen valittu pelaaja lukee suovalan suosta, saunasta, Suomesta ja sisusta. Vala kunnioittaa hyvää pelihenkeä sekä uusien ystävien luomista. Tahallisia taklauksia ei näissä peleissä sallita lainkaan, vaan raja menee lievässä nojaamisessa. Tuomari saattaa rangaista pelaajia joko keltaisilla tai punaisilla korteilla.

Sekajoukkueiden sarjassa kentällä tulee olla poikkeuksetta vähintään 2 naispelaajaa, joista kumpikaan ei saa olla maalivahti. Konkarisarjaan taas vaaditaan 40 vuoden ikää tai sitä, että joukkue on ollut mukana kisoissa vähintään 10 vuoden ajan.

Umpihankifutis 2023

Suopotkupallon kylkeen on lanseerattu jo vuonna 2000 myös umpihankifutis, jota pelataan myös Hyrynjärvellä. Vuonna 2000 pelattiin Suomen mestaruudesta, vuonna 2001 Euroopan mestaruudesta ja vuonna 2002 jo maailmanmestaruudesta.

Hankifutiksen maailmanmestaruudesta pelataan miesten sarjassa, naisten sarjassa sekä sekasarjassa. Seuraavan kerran turnaus järjestetään alkuvuodesta 2023. Säännöt peleissä ovat käytännössä täysin samanlaiset kuin suofutiksessa – ainoana erona peleistä nautitaan umpihangessa. Parhaimmillaan umpihankifutiksen mestaruudesta on päätynyt kamppailemaan yli 60 joukkuetta ympäri maailman. Useimmiten mestaruutta ovat päätyneet juhlimaan juuri suomalaiset joukkueet.