Juhannus 2022 – hyvää juhannusta!

Juhannuskokko

SuomiVeikkaus toivottaa kaikille lukijoillemme oikein hyvää juhannusta! Tutustu juhannusartikkelimme seurassa juhannuksen kiehtovaan historiaan sekä kaikista kiinnostavimpiin juhannustaikoihin.

Juhannus on myös vedonlyönnin aikaa:
Bonus
10€
Pelaa

Hyvää juhannusta!

Hyvää juhannusta! Juhannus on valon ja keskikesän juhla, ja samalla yksi Suomen suurinta suosiota nauttivista juhlapäivistä. Kaupungit hiljenevät, kun useimmat suomalaiset suuntaavat mökeille nauttimaan kesästä ja juhannuksesta ystäviensä ja sukulaistensa seurassa. Tänä kesänä edes urheilumaailman suurimmat tapahtumat eivät pääse häiritsemään juhannuksen viettoa, sillä jalkapallon MM-kisat pelataan poikkeuksellisesti talvella, kun taas Wimbledon alkaa vasta juhannusta seuraavalla viikolla.

Perinteisesti juhannusta on vietetty kesäpäivänseisauksen aikaan, kun taas katolinen kirkko pyrki vakiinnuttamaan juhannuksen ajankohdaksi 24. päivän, jolloin juhannusta vietetään edelleenkin esimerkiksi Virossa sekä Norjassa. Suomessa juhannuksen paikaksi taas on vakiintunut jo vuodesta 1955 lähtien 20. ja 26. päivän välinen lauantai, joten vuonna 2022 juhannuspäivä on 25. kesäkuuta. Juhannuksen viettäminen taas alkaa useimpien kohdalla jo edellisen päivän juhannusaattona.

Juhannuksen historia

Juhannuksella on pitkä ja värikäs historia niin Suomessa kuin maailmallakin. Kesäpäivänseisausta juhlitaan eri muodoissa lähes maassa kuin maassa. Kristillisessä perinteessä juhla on järjestetty jo reilusti yli tuhannen vuoden ajan kuusi kuukautta ennen Jeesuksen syntymää, esimerkiksi Isossa-Britannia tuhannet taas kerääntyvät Stonehengen kivimuodostelmalle neopakanistisessa juhlassa.

Suomessa juhannusta on perinteisesti vietetty ylijumala Ukon juhlana, jonka on ajateltu varmistavan seuraavan vuoden sato sekä hedelmällisyys. Paikoin juhannusta onkin kutsuttu Ukon juhlaksi vielä 1800-luvun puolella, vaikka sittemmin juhlan nimi onkin vakiintunut juhannukseksi.

Juhannuksen perinteisiin ovat Suomessa kuuluneet esimerkiksi taikominen, ennustaminen sekä suursiivousten järjestäminen. Jopa juopottelu ja meluaminen juhannuksena on pitkäaikainen perinne, jota on perusteltu onnentuomisella sekä pahojen henkien karkottamisella – mitä enemmän juhannuksena juopotellaan, sitä parempaa satoa seuraavalle vuodelle povataan. Sittemmin Suomeenkin ovat levinneet myös Ruotsista saapuneet juhannussalot sekä keskieurooppalaiset juhannuskokot, jotka levisivät 1900-luvun aikana itäisistä ja pohjoisista osista koko kansan huviksi.

Moderneja perinteitä ovat juhannussauna sekä juhannuksen viettäminen kesämökillä. Viime vuosina juhannuksena on myös järjestetty entistä enemmän suoranaisia festivaaleja, joista perinteikkäin on vuodesta 1999 lähtien järjestetty Himos Festival. Vielä tätäkin suositummaksi tapahtumaksi on kasvanut Raumanmeren juhannus, joka on kerännyt parhaimmillaan Otanlahteen lähes 100 000 juhlijaa.

Ihmisiä grillaamassa

Juhannustaikoja

Juhannuksen tunnetuimpiin perinteisiin lukeutuvat eittämättä erilaiset juhannustaiat, joita on perinteisesti tehty erityisesti naimaonnea sekä tulevaisuutta varten, sillä tunnetaanhan juhannus myös hedelmällisyyden juhlana. Taioilla on saatettu pyrkiä esimerkiksi naimaonnen parantamiseen tai laadukkaaseen aviomieheen. Perinteisesti monet taioista on suoritettu alasti.

Kun vielä 30-luvulla suomalaiset oikeasti uskoivat taikoihin ja magiaan, olivat myös juhannustaiat suuren kiinnostuksen kohteena. Kansatieteen professori Juhani Lehtonen kertoo vielä 80-luvulla kahden prosentin suomalaisista tehneen juhannustaikoja, mutta tätä nykyä hän arvioi osuuden tippuneen jo kymmenesosaan tuostakin. Harva ajattelee Lehtosen mukaan enää juhannuskokkoja- ja koivujakaan taikuuden kautta, vaan ne ovat enemmänkin perinteitä, joihin lukeutuvat Lehtosen mukaan jo juhannuksena saunominen ja ryyppääminenkin.

Mutta millaisia taikoja Suomessa on juhannuksena perinteisesti tehty? Klassisin temppu on alasti kaivoon katsominen keskiyönä, jolloin kaivossa näkyvät tulevan puolison kasvot. Joidenkin perinteiden mukaan kaivo tulee myös kiertää kolmesti. Naimaonnea taas tuo alasti kasteisella niityllä kieriminen juhannusyönä. Spesifimmässä versiossa ilman rihman kiertämää tulee juoksennella juuri mielitietyn pellolla. Kun mielitietty lopulta syö syksyllä pellon viljoista leivottua leipää, on rakkauden roihahtaminen taattua.

Tulevan puolisonsa voi nähdä keskiyönä myös joen rannalla, järvessä, toisiaan vastaan käännetyissä peileissä sekä unissa – kunhan tyynyn alle on muistettu sijoittaa seitsemän kukkaa tai yhdeksästä heinästä sidottu kukkaseppele. Onnistumisen takaamiseksi myös nämä taiat kannattaa todennäköisesti suorittaa ilman vaatteita.

Baltialaisen uskomuksen mukaan juhannusyönä kukkiva saniainen saattaa tuoda poimijalleen jopa taikavoimia, kun taas juhannusyönä metsässä nähtävän virvatulen luota löytyy aarre. Kyykäärme osoittaa luonnollisesti tulevan puolison ilmansuunnan, kun taas juhannuskokon savun suunta ilmoittaa, kuka tulee pääsemään pian naimisiin. Puolison löytämisestä kertovat kaikki käen kukkumisesta sikojen röhkimiseen ja kalojen hyppimiseen.

Taikoja ei löydy ainoastaan Suomesta. Espanjassa tuleva sulhanen näkyy heittämällä hiekkaa kokkoon, kun taas Latviassa juhannuksena kerätyt yrtit ovat erittäin voimakkaita ja parantavat niin ihmisiä kuin karjaakin. Irlannissa, Brittein saarilla ja Venäjällä juhannuskokon yli hyppimisen uskotaan puhdistavan synneistä ja sairauksista. Suomessa kokon yli on tietenkin hypitty alasti naimaonnen toivossa.

Useimmat juhannustaiat noudattavat enemmän tai vähemmän samaa kaavaa, joten uskaliaan on helppoa kokeilla juhannusyönä useampaakin taikaa, jotta naimaonni on taatusti varmaa.