Talviurheilu – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Kansainvälisesti saatetaan ajatella, että urheilu on kesäistä puuhaa ruohokentillä, mutta Suomessa tiedetään toisin. Talviurheilu on käytännössä aina nauttinut suurta suosiota monissa eri muodoissa ja useat talviset lajit lukeutuvat Suomen suosituimpiin urheilulajeihin.

Lyö vetoa talviurheilusta

Talviurheilun tausta ja historia

Talviurheilun tausta ja historia vaihtelee tietenkin runsaasti sen mukaan, mikä laji on kulloinkin kyseessä, mutta yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että useimmat talviurheilulajit ovat syntyneet talvisten kulkuvälineiden ja harrastusten ympärille. Koska talvella on käytetty liikkumiseen esimerkiksi suksia ja luistimia, on varsin luonnollista, että myös näillä liikuntavälineillä on välittömästi alettu kisailemaan esimerkiksi nopeudetta. Vastaavasti taas monet jäällä pelattavat lajit ovat enemmän tai vähemmän versioita samankaltaisista nurmella tai hiekalla pelattavista peleistä.

Erityisesti luistelulla on pitkä historia, sillä luistimet on jo alkujaan kehitetty ensisijaisesti hauskanpitoa ja kisailua varten. Luistelusta on puhuttu kilpahenkisenä urheiluna jo 1100-luvun puolella. Ensimmäiset luistelukerhot perustettiin 1600-luvulla, kun taas ensimmäiset viralliset nopeusluistelukisat järjestettiin Englannissa vuonna 1763. Järjestelmälliseksi kilpaurheiluksi laji kehittyi 1800-luvulla, ja pikaluistelua puuhattiin olympialajiksi jo vuonna 1916. Ensimmäistä kertaa olympiamitaleista kisattiin pikaluistelussa jo 1924.

Hiihdon puolella ensimmäiset kilpailulliset tapahtumat syntyivät armeijoissa, joissa suksilla liikkuminen oli jo valmiiksi tuttua puuhaa. Jo vuonna 1767 järjestettiin tapahtumia, joissa kilpailtiin esimerkiksi hiihtäessä ampumisessa, alamäkeen laskemisessa puiden seassa pujotellen, suurien mäkien laskemisessa sekä nopeushiihdossa. Maastohiihdon lisäksi myös ampumahiihto sekä laskettelu ovat konsepteina varsin varhaista perua.

Ensimmäiset julkiset hiihtokisat järjestettiin Norjassa vuonna 1843. Tuolloin kilpailtiin ensisijaisesti nopeudessa, mutta jo vuonna 1866 kehiin saapui myös mäkihyppy. Tämän jälkeen oli luonnollista siirtyä kisailemaan myös yhdistetyssä lajissa, joka yhdisti maastohiihdon ja mäkihypyn. Vuoden 1924 ensimmäisissä talviolympialaisissa kilpailtiin pikaluistelun ja taitoluistelun ohella maastohiihdossa, ampumahiihdossa, mäkihypyssä, yhdistetyssä, jääkiekossa, kelkkailussa sekä curlingissa. Laskettelu saapui mukaan vuoden 1936 talviolympialaisissa.

Myös talviurheilu saa jatkuvasti uusia muotoja. Esimerkiksi lumilautailu kehitettiin konseptina vasta vuonna 1965. Laji nousi kuitenkin nopeasti suosioon ja lumilautailu lisättiin talviolympialaisten ohjelmistoon vuonna 1998.

Talviurheilu Suomessa

Talviurheilu on kehittynyt juuri Pohjoismaissa, ja käytännössä lajista riippumatta juuret löytyvät pohjoisesta. Modernien suksilajien ensimmäiset kisat on lähes poikkeuksetta järjestetty Norjassa, mutta suomalaisillakin on ollut osansa lajien kehittymisessä. Yhdellä sauvalla hiihtäneet norjalaiset esimerkiksi vastustivat suomalaista tapaa käyttää hiihtäessä kahta sauvaa. Samoin Suomessa on tietenkin kehitetty mäkihypyssä kaikkien hyppääjien nykyisin käyttämä V-tyyli.

Koska olosuhteet ovat Pohjoismaissa otollisia talviurheilulle, on talviurheilu Suomessa aina ollut suosittua puuhaa, jossa Suomi on perinteisesti myös menestynyt hyvin. Heti ensimmäisissä talviolympialaisissa Suomi nappasi neljä kultamitalia, ja ainoastaan Norja kykeni vastaamaan saavutukseen. Suomi on edelleen talviolympialaisten mitalitaulukossa seitsemäntenä 167 mitalilla. Väkilukuun suhteutettuna Suomi taas on ollut kolmanneksi menestynein talviurheilumaa heti Liechtensteinin ja Norjan jälkeen.

Perinteisesti Suomi on menestynyt erityisesti maastohiihdossa sekä mäkihypyssä. Lähes kolme neljäsosaa Suomen talviolympialaisissa saavuttamista kultamitaleista onkin juuri näistä lajeista. Viime aikoina huomio on kuitenkin kiinnittynyt yksilölajeista entistä enemmän aina suosittuun jääkiekkoon, kun taas esimerkiksi mäkihyppy on hiipunut suosiossa. Samalla ampumahiihto on kasvattanut suosiotaan merkittävästi.

Talvilajien menestyneimmät suomalaiset ovat olympiamitaleilla mitattuna Matti Nykänen neljällä kultamitalilla sekä Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta ja Marja-Liisa Kirvesniemi kolmella kultamitalilla.

Talviurheilu maailmalla

Talviurheilu on aina keskittynyt vahvasti pohjoisiin maihin. Lajit ovat ensisijaisesti pohjoisesta kotoisin, sillä olosuhteet ovat oivallisia talviurheilun harjoittamiselle. Pohjoismaissa kehitettyjen suksilajien ohella suosiota nauttivat nykyään luonnollisesti Kanadassa kehitetty jääkiekko, Skotlannissa kehitetty curling sekä yhdysvaltalaista alkuperää oleva laskettelu. Vaikka kilpaluistelu todennäköisesti onkin kehitetty konseptina Skandinaviassa, on tämä laji hioutunut nykyiseen muotoonsa erityisesti Hollannissa.

Talviurheilu maailmalla on kuitenkin kasvattanut jatkuvasti suosiotaan, missä ovat varmasti auttaneet sekä olympiakisat että keinotekoiset olosuhteet. Esimerkiksi Kiina niittää tätä nykyä olympiamenestystä myös talvilajeissa jopa Suomeakin enemmän – erityisesti luistelulajeissa Kiina on pärjännyt merkittävän hyvin. Sama pätee myös Pohjois-Koreaan, joka on napsinut kultamitaleita luistelun ohella myös kelkkalajeissa.

Käytännössä millä tahansa mittarilla selvästi maailman ylivoimaisin talviurheilumaa on tietenkin Norja, josta useimmat talviurheilun olympialajit ovat myös peräisin. Norjalla on talviurheilun olympiamitaleita tätä nykyä selvästi yli kaksi kertaa Suomea enemmän, ja Norja tuntuukin dominoivan erityisesti hiihtolajeja vuodesta toiseen.

Kun hiihtolajit ovat Pohjoismaiden heiniä, keskitytään Pohjois-Amerikassa muihin lajeihin. Lumilautailu, kelkkailu ja joukkuelajit ovat tavanneet olla viime vuosina lajeja, joissa Kanada ja Yhdysvallat haalivat kirkkaimmat mitalit omiin kaappeihinsa.

Talviurheilulajien säännöt

Talviurheilulajien säännöt vaihtelevat tietenkin runsaasti sen mukaan, mistä lajista kulloinkin puhutaan. Useimmissa lajeissa pohja-ajatus on kuitenkin huomattavan yksinkertainen. Maastohiihdossa, syöksylaskussa, kelkkailussa ja pikaluistelussa pyritään yksinkertaisesti saapumaan mahdollisimman nopeasti maaliin. Konseptia tietenkin muokataan jonkin verran erilaisilla matkoilla sekä hiihtotyyleillä. Pujottelussa vaaditaan luonnollisesti pelkän nopeuden lisäksi myös tekniikkaa, sillä laskijan tulee pujotella esteiden välistä.

Erikoisempiin lajeihin lukeutuu tietenkin ampumahiihto, joka yhdistää sekä hiihtämistä että tarkkuusammuntaa kiväärillä. Jos urheiluja ampuu liikaa ohilaukauksia, joutuu hän kiertämään hiihtämistä hidastavan sakkoringin kautta. Monet talviurheilulajit perustuvat yksinkertaisesti tulkittavien faktojen sijaan tuomareiden arviointiin. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi taitoluistelu sekä monet lumilautailun temppulajit. Mäkihypyssä yhdistellään tunnetusti sekä mahdollisimman pitkälle hyppäämistä että tuomareiden arvioimaa tyyliä. Yhdistetyssä taas yhdistellään mäkihyppyä ja hiihtämistä – mitä paremmin kilpailija hyppää, sitä pidemmältä etumatkalta hän lähtee hiihtämään.

Ehkäpä kiehtovin talviurheilulaji on curling, joka on täysin oma maailmansa. Tässä joukkuelajissa urheilijat pyrkivät vierittämään painavia ”kiviä” jääradan toisella puolella sijaitsevalle maalialueelle. Vuorottain vierittävät joukkueet pyrkivät samalla myös tönimään vastustajan pelivälineitä pois maalialueelta. Pelissä pelataan kymmenen ”päätä”, jotka kaikki koostuvat kahdeksasta vierityksestä molemmilta joukkueilta. Jokaisen pään lopuksi katsotaan, kumman joukkueen kivet ovat lähempänä maalialueen keskipistettä. Jos esimerkiksi kolme keskipistettä lähintä kiveä ovat kaikki saman joukkueen kiviä, palkitaan joukkue kolmella pisteellä. Strategista lajia kutsutaan hyvästä syystä jäällä pelattavaksi shakiksi.

Talviurheilu vedonlyönnissä

Käytännössä kaikista talviurheilulajeista pystyy tietenkin myös lyömään vetoa netin parhaimmilla vedonlyöntisivustoilla. Jääkiekosta lyödään luonnollisesti vetoa jopa sadoista otteluista päivittäin, mutta myös muut talviurheilulajit kuuluvat valikoimiin. Talviurheilu vedonlyönnissä on monesti sijoitettu kokonaan omaan valikkoonsa, josta löytyvät esimerkiksi alppihiihto, maastohiihto, mäkihyppy sekä ampumahiihto. Jopa curlingista pääsee lyömään vetoa.

Vetoa saatetaan pelkän voittajan ohella lyödä myös mitalisijoista tai voittomarginaalista. Useimmissa lajeissa pääsee vetoa lyömään myös tiettyjen urheilijoiden välisestä paremmuudesta tai tietyn urheilijan sijoituksesta. Valinnanvaraa siis riittää ja vetokohteita löytyy myös talviurheilun puolella taatusti jokaiseen makuun!