Salibandy – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Monilla urheilulajeilla on jopa satojen vuosien historia, mutta tästä huolimatta urheilu saa edelleen yhä uusia muotoja. Yksi tuoreimmista suursuosioon nousseista lajeista on salibandy, jonka nimi ja viralliset säännöt kehitettiin vuonna 1981.

Lyö vetoa salibandystä

Salibandyn tausta ja historia

Todellisuudessa myös salibandylla on varsin pitkät juuret, sillä jonkinlaista pelin varsinaista kantamuotoa on pelattu jo sata vuotta sitten Kanadassa. Tuolloin kyseessä oli käytännössä liikuntasalissa pelattu sisäversio jääpallosta eli bandystä. Vastaava laji levisi tuolloin myös Yhdysvaltoihin ja esimerkiksi Michiganissa onkin esitetty, että todellisuudessa salibandy on heidän keksintöään.

Yleisimmin hyväksytyn version mukaan salibandyn tausta ja historia juontaa kuitenkin juurensa ensisijaisesti Ruotsiin, jossa yksinkertaisilla muovisilla mailoilla pelattiin sisätiloissa 60-luvun puolella. Tuolloin jääkiekkoa ja kaukalopalloa muistuttanut mailapeli tunnettiin bandygolfin nimellä. Kouluissa ja opiskelijapiireissä suosioon noussut laji alkoi kehittymään vakavammaksi versioksi 70-luvulla, jolloin Ruotsissa alettiin kehittämään peliin virallisia sääntöjä ja järjestelmällistä toimintaa. Suomessa ensimmäinen turnaus järjestettiin Helsingin yliopistolla jo 1974, kun taas ensimmäinen salibandyyn keskittynyt seura Sala IBK sai alkunsa Ruotsissa vuonna 1979.

Pelin virallisimpana syntyhetkenä voidaan pitää vuotta, jolloin Ruotsissa perustettiin ensimmäinen salibandyliitto. Samassa yhteydessä pelin sääntöjä virallistettiin ja lanseerattiin pelin ruotsinkielinen nimi innebandy. Suomessa lajiliitto perustettiin vuonna 1985, jolloin lanseerattiin myös edelleen käytössä oleva nimi salibandy. Nimi pohjautuu suoraan jääpalloon, joka tunnetaan Ruotsissa bandyn nimellä. Historian ensimmäinen maaottelu pelattiin Suomen ja Ruotsin välillä samana vuonna. Ruotsi voitti tuolloin 13-1.

Kansainvälinen Salibandyliitto sai alkunsa vuonna 1986. Liittoon kuuluivat tuolloin ainoastaan Suomi, Ruotsi sekä Sveitsi. Ensimmäinen kansainvälinen arvoturnaus järjestettiin vuonna 1994, jolloin EM-kisoihin osallistui peräti kahdeksan joukkuetta. Ruotsi voitti finaalissa Suomen, mutta seuraavana vuonna osat vaihtuivat ja Suomi nappasi EM-kultaa. Vuoden 1995 jälkeen ei EM-kisoja ole salibandyssa järjestetty, vaan vuodesta 1996 lähtien paremmuudesta on kilpailut joka toinen vuosi pelattavien MM-kisojen muodossa.

Salibandy Suomessa

Salibandy Suomessa nousi nopeasti suureen suosioon ja tätä nykyä lajin asema on jo varsin merkittävä. Salibandyn pelaajia oli jo vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan peräti 354 000, mikä teki lajista toiseksi suosituimman palloilulajin heti jalkapallon jälkeen. Monet pelaavat salibandya vain harrastusmielessä, mutta myös lisenssipelaajilla mitattuna kyseessä on Suomen neljänneksi suurin urheilulaji.

Toiminnasta vastaa ylimmällä tasolla Suomen Salibandyliitto, joka on toiminut jo vuodesta 1985 lähtien. Liittoon kuuluu noin 850 jäsenseuraa, 2 200 joukkuetta sekä 45 000 lisensoitua pelaajaa. Ensimmäistä kertaa epävirallisesta Suomenmestaruudesta pelattiin jo vuonna 1983, mutta ensimmäinen virallinen SM-sarja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1986. Vuonna 1994 SM-sarjan nimi muutettiin Salibandyliigaksi, mikä muuttui jälleen vuonna 2020 F-liigaksi. Sekä miehille että naisille on oma F-liigansa. Liigan alapuolelta taas löytyy kuusi alempaa sarjatasoa.

Viime vuosina lajia on dominoinut Tampereen Classic, joka on perustettu vuonna 1990. Classic on voittanut mestaruuden peräti viisi kertaa putkeen, millä joukkue on noussut myös kaikkien aikojen mitalitaulukossa toiselle sijalle. Eniten mestaruuksia on haalinut kuitenkin SSV, jolla on yhteensä 11 mestaruutta. Parhaimmillaan SSV voitti peräti seitsemän mestaruutta putkeen. Joukkueen toiminta kuitenkin lakkautettiin vuonna 2017, jolloin SSV ja Tapanilan Erä yhdistyivät. Uusi seura tunnetaan tätä nykyä nimellä EräViikingit.

Pääsarjassa kilpailee tätä nykyä 14 joukkuetta kolmestatoista eri kaupungista. Pohjoisin joukkue on Oulusta tuleva OLS. Sarjan kahdeksan parasta joukkuetta etenee playoffeihin, joissa paremmuudesta mitellään korkeintaan seitsemän ottelun sarjoissa. Viimeiseksi sijoittunut joukkue taas tippuu suoraan alempaan sarjaan, kun taas runkosarjan 12. ja 13. joutuvat liigakarsintoihin.

Salibandy maailmalla

Salibandya on vaikea pitää järin suurena lajina kansainvälisesti, sillä järjestelmällinen toiminta ja suosio ovat tavanneet keskittyä muutamiin maihin. Tämän huomaa myös vuodesta 1996 saakka järjestettyjen MM-kisojen mitalisteista. Vaikka joka toinen vuosi järjestettäviin kisoihin on ehtinyt ottaa osaa peräti 23 maata, ovat kaikki mestaruudet jaettu Suomen ja Ruotsin kesken. Ruotsilla on kahdeksan mestaruutta, kun taas Suomi on napannut mestaruuden neljään otteeseen. Viimeiset kaksi mestaruutta ovat kuitenkin Suomen hallussa.

Mitaleita ylipäänsä on mennyt vain viiteen maahaan. Suomen ja Ruotsin ohella mitaleille ovat päässeet Sveitsi, Tsekki sekä Norja. Nuorten MM-kisoissa lista on hyvin samankaltainen – kaikki mitalit on jaettu Suomen, Ruotsin, Tsekin ja Sveitsin kesken. Mielenkiintoisena yllätyksenä alle 19-vuotiaiden mestaruus on kuitenkin kahdella viime kerralla mennyt Tsekkiin, missä laji nauttiikin kasvavasta suosiosta.

Tilanne näyttää hyvin samankaltaiselta myös seurajoukkueiden puolella. Ruotsin sarja on ehdottomasti maailman suurin salibandyliiga, mikä näkyy myös kansainvälisessä menestyksessä. Maailman paras seurajoukkue on tullut Ruotsista peräti 22 otteeseen. Myös Suomi on kuitenkin päässyt nauttimaan menestyksestä tätä nykyä Champions Cupin nimellä tunnettavassa turnauksessa. Viimeksi mestaruus on voitettu Suomeen 2019, jolloin lajin parhaaksi seurajoukkueeksi kruunattiin kaksi edeltävää finaalia hävinnyt Classic. Champions Cupiin osallistuu joukkueita myös Tsekistä sekä Sveitsistä.

Salibandy maailmalla on kuitenkin viime vuosina kasvattanut huomiotaan jonkin verran ja toimintaa järjestetäänkin useissa maissa. MM-kisoihin ovat ottaneet osaa esimerkiksi Australia, Viro, Japani, Singapore, Etelä-Korea, Thaimaa sekä Yhdysvallat.

Salibandyn säännöt

Salibandy on salissa pelattava mailapeli, jota pelataan 40 metriä pitkässä ja 20 metriä leveässä kaukalossa. Peliä pelataan viidellä kenttäpelaajalla ja yhdellä maalivahdilla, joita saa vaihtaa vapaasti ottelun kuluessa. Ottelut kestävät kolmen 20 minuutin erän verran ja tavoitteena on tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja. Salibandyssa käytettävän maali on 1,6 metriä leveä sekä 1,15 metriä korkea. Kyse on siis jonkin verran jääkiekkomaalia pienemmästä maalista.

Salibandy painottaa fyysisyyden sijaan taitoa, eikä esimerkiksi vastustajan mailan lyömistä tai yli polven tason yläpuolella pelaamista sallita. Salibandyn säännöt sisältävät useita rangaistuksia, kuten vapaalyönnit, kahden minuutin jäähyt, viiden minuutin jäähyt, kymmenen minuutin henkilökohtaiset rangaistukset sekä pelirangaistukset. Jos pelaaja rikkoo vastustajaa maalintekotilanteessa, on tuomiona rangaistuslaukaus.

Salibandy vedonlyönnissä

Salibandysta pääsee tietenkin lyömään myös vetoa, ja tätä nykyä laji kuuluukin miellyttävästi lähes kaikkien tunnetuimpien veikkaussivustojen valikoimiin. Vetoa pääsee lyömään esimerkiksi Suomen F-liigasta, Ruotsin Superliigasta sekä Tsekin Superliigasta. Salibandy vedonlyönnissä on ymmärrettävästä syystä varsin pienen lajin asemassa, eikä peleihin välttämättä löydy satoja pelivaihtoehtoja.

Suomen pääsarjasta pääsee kuitenkin lyömään vetoa monissa eri muodoissa. Pelkän lopputuloksen lisäksi esimerkiksi maalimäärät ja aasialaiset tasoitukset tapaavat kuulua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Pelaajan kannattaa huomioida, että myös panoskatot saattavat olla salibandyn parissa hieman alhaisempia kuin esimerkiksi jalkapallon Valioliigan parissa.