Raviurheilu – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Hevosilla harrastettava urheilu viihdyttää ihmisiä ympäri maailman. Raviurheilu linkittyy tiiviisti juuri vedonlyöntiin, ja lajin ympärillä liikkuvatkin hurjat rahat. Hevosurheilua harrastetaan useassa eri muodossa, eivätkä kaikki ravitkaan ole identtisiä.

Lyö vetoa raviurheilusta

Raviurheilun tausta ja historia

Ratsastaja

Raviurheilun tausta ja historia on mielenkiintoista tutkittavaa, sillä kyseessä on jopa yksi kaikkien aikojen vanhimmista urheilulajeista. Hevosurheilua on harrastettu jo tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin antiikin Kreikassa kilpailtiin nelivaljakkoajoissa. Sekä nelivaljakkoajo että kaksivaljakkoajo kuuluivat myös antiikin olympiakisojen ohjelmistoon. Ensimmäistä kertaa nelivaljakkoajot lisättiin ohjelmistoon tiettävästi vuonna 680 eaa.

Vaunukilpailut kuuluivat aikansa suosituimpaan viihteeseen. Maailmankuululle Circus Maximukselle vaarallisia ja väkivaltaisia kilpa-ajoja kerääntyi parhaimmillaan katsomaan peräti 250 000 katsojaa. Vaunukilvat viehättivät myös antiikin Roomassa, ja parhaat kilpa-ajajat olivat sekä kuuluisia että huomattavan rikkaita. Gaius Appuleius Diocles on monesti julistettu jopa historian parhaiten palkatuksi urheilijaksi. Diocles keräsi kymmeniä vuosia kestäneellä urallaan 1 462 voittoa sekä omaisuuden, joka olisi nykyrahassa satojen miljoonien dollareiden arvoinen.

Suosio hiipui, mutta hevoskilpailut palasivat jälleen suosioon 1300-luvun Englannissa, jossa hevoskilpailut nauttivat myös kuninkaallisten suosiota. Englannintäysverisillä käytyjä kilpailuja onkin kutsuttu jopa kuninkaiden lajiksi. Englannissa suosiota nauttivat erityisesti kiitolaukkakilpailut, jotka levisivät myös Yhdysvaltoihin sekä Ranskaan. Laukkakilpailut ovat edelleen raviurheilun ehdottomasti suosituin muoto kansainvälisesti.

Laukkakilpailuissa jockeyt ratsastavat suoraan hevosten päällä, mikä erottaa lajin raveista, joissa ajajat ohjastavat kärryjä. Raviurheilu nauttii suurta suosiota erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös muualla Euroopassa, kuten Ranskassa ja Saksassa.

Raviurheilu Suomessa

Suomessa hevoskilpailut ovat käytännössä aina toimineet juuri ravikilpailujen muodossa. Raviurheilu Suomessa onkin poikkeuksellisen suosittua, sillä Suomi kuuluu kiistatta Euroopan viiden suurimman raviurheilumaan joukkoon. Suosittuna vedonlyöntilajina pidettyjä raveja voi pitää jopa yhtenä Suomen suosituimmista urheilulajeista, sillä hevoskilpailuja käy paikan päälläkin katsomassa vuosittain lähes miljoona silmäparia.

Raviurheilulla on Suomessa pitkät perinteet, sillä jo satoja vuosia sitten maanviljelijät kilpailivat leikkimielisesti hevosten kanssa ja kirkosta saatettiin ajaa kilpaa kotiin. Ensimmäiset viralliset ravikilpailut järjestettiin tiettävästi 1817 Turussa, kun taas Kuninkuusravit lanseerattiin konseptina 1924.

Kun hevoset menettivät asemansa kulkuvälineinä sekä maatiloilla, hiipui samalla myös ravien suosio. Uuteen nousuun lähdettiin 60-luvulla, jolloin totovedonlyöntiä alettiin toden teolla tarjoamaan ja raveihin hyväksyttiin mukaan myös nopeammat ulkomaiset ravurirodut. Vuonna 1965 ravivedonlyönnissä jaettuja voittoja kasvatettiin, mikä nosti samalla myös hevoskisojen suosiota. 70-luvulle tultaessa katsojamäärät olivat peräti viisinkertaistuneet ja ravit vakiinnuttivat asemansa yhtenä maan suosituimmista urheilulajeista. Arvioiden mukaan kyseessä on katsojamäärillä mitattuna peräti maan toiseksi suosituin urheilulaji heti jääkiekon jälkeen.

Katsojamääriä kasvattaa ravien suuri määrä. Totoraveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta jokaisena päivänä, ja Suomesta löytyy peräti 43 totoraveja järjestävää ravirataa. Suomen keskusravirata on Espoossa sijaitseva Vermon ravirata, jossa järjestetään esimerkiksi vuosittaiset Finlandia-ajot.

Raviurheilu maailmalla

Hevosurheilua harrastetaan maailmalla useassa eri muodossa. Englanninkielisessä maailmassa suosituimmat hevoskilpailut ovat laukkakisoja, joissa hevoset juoksevat hurjaa vauhtia. Maailman suurimmat ja suosituimmat hevosurheilutapahtumat ovat juuri laukkakisoja. Maailman suurin hevosurheilutapahtuma on vuodesta 1875 järjestetty Kentucky Derby, joka järjestetään Kentuckyssa vuosittain toukokuun ensimmäisenä lauantaina.

Palkintopotti on tätä nykyä peräti kolme miljoonaa dollaria, minkä lisäksi Kentucky Derby nauttii myös vedonlyöjien suosiota vuodesta toiseen. Paikan päällä tapahtumaa seuraa säännöllisesti yli 150 000 ihmistä. Isossa-Britanniassa vastaava tapahtuma on Grand National jota katsoo arvioiden mukaan jopa 500 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Kisa lähetetään yli 140 eri maassa.

Varsinainen raviurheilu maailmalla on keskittynyt Eurooppaan. Laji nauttii suurta suosiota Suomen lisäksi myös Ruotsissa, ja monet suomalaiset ravien ystävät seuraavat ahkerasti myös Ruotsin kisoja. Ruotsissa lajin suurin tapahtuma on toukokuun lopulla järjestettävä Elitloppet, joka järjestetään Tukholman Solvallassa. Palkintopotti on lähes miljoonaluokkaa ja paikan päällä vierailee yli 50 000 ihmistä, mikä tekee tapahtumasta yhden Ruotsin suurimmista urheilutapahtumista. Kyseessä on tietenkin myös poikkeuksellisen suosittu vedonlyöntitapahtuma.

Ravit nauttivat suosiota myös Ranskassa. Vuodesta 1920 Pariisissa järjestetty Prix d’Amerique tunnustetaan yleisesti maailman suurimmaksi ja arvostetuimmaksi ravitapahtumaksi. 60 000 katsomopaikkaa sisältävällä Vincennessin raviradalla järjestettävä tapahtuma on ainoa ravitapahtuma, jonka potti nousee miljoonaan euroon asti.

Ravien säännöt

Hevoskisojen säännöt vaihtelevat jonkin verran kilpailujen ja maiden välillä, sillä minkäänlaisia varsinaisia kattojärjestöjä tai yhteisiä sääntöjä ei ole olemassa. Varsinainen konsepti on kuitenkin aina sama, ja tavoitteena on yksinkertaisesti päästä maaliin ennen muita hevosia. Laukkakisat eroavat raveista sillä, että hevoset saavat laukata vapaasti ja ratsastajat istuvat hevosten päällä. Laukkakisojen pituudet vaihtelevat kilometristä aina 4,4 kilometriin.

Ravien säännöt eroavat sillä, että hevosten tulee lähtökohtaisesti ravata laukan sijaan. Suomessa liiallisesta laukkaamisesta, edistävästä laukasta tai maaliin laukkaamisesta seuraa hylkäys, joten raveja voi pitää myös taktiikkalajina. Ravit eroavat laukkakisoista myös sillä, että ohjastajat ohjaavat hevosia kärryiltä käsin. Raveissa ajetaan yleensä joko 1 609 metrin matkaa tai 2 100 metrin matkaa, mutta myös yli neljän kilometrin kisoja järjestetään.

Pohjoismaisena erikoisuutena toimii paikallisten kylmäveristen rotujen käyttäminen hevosurheilussa sekä omien lähtöjen järjestäminen näille roduille. Kansainvälisesti hevoskisoissa ajetaan yleensä nopeammilla lämminverisillä hevosilla.

Raviurheilu vedonlyönnissä

Hevoskisat ovat linkittyneet poikkeuksellisen tiiviisti vedonlyöntiin, ja vedonlyönti on käytännössä suurin syy sille, että hevoskisoja yleensä järjestetään. Tämän vuoksi onkin selvää, että erilaiset kansainväliset laukka- ja ravikisat kuuluvat käytännössä kaikkien vedonlyöntitoimistojen valikoimiin. Laukkaurheilu ja raviurheilu vedonlyönnissä löytyvät yleensä omista osioistaan. Kansainvälisesti hevosurheilu ymmärretään ensisijaisesti laukkakisoiksi, ravit taas löytyvät omasta valikostaan. Englanniksi raveja kutsutaan trottingiksi.

Hevoskisoissa lyödään yleensä vetoa voittavasta hevosesta, mutta tarjolla on myös muita vaihtoehtoja. Pelaaja lyö lyödä vetoa esimerkiksi pistesijoista tai parhaasta kolmesta hevosesta. Erityisesti raveissa tarjotaan myös mahdollisuutta lyödä vetoa eri hevosten välillä. Vähintään Suomen suurimmat ravikisat löytyvät käytännössä poikkeuksetta myös kansainvälisten vedonlyöntisivustojen valikoimista.

Suomessa synonyyminä hevosvedonlyönnille toimii toto, eli totalisaattorivedonlyönti. Tällöin voitto riippuu suoraan siitä, kuinka runsaasti peliä on pelattu ja mille hevosille kansa on panostanut. Mitä vähemmän voittavaa hevosta on pelattu, sitä suurempia ovat voitot. Suurimpia voittoja tarjoavat totokohteet, joissa lyödään vetoa kerralla jopa seitsemän eri lähdön voittajasta. Suomen suurimmat totovoitot ovat olleet useamman miljoonan euron kokoisia, joten hevosvedonlyönnissä pyörivät todellakin isot rahat!