Pesäpallo – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää (2021)

Jos jokin urheilu kuuluu oleellisena osana suomalaisuuteen, on kyseessä ehdottomasti pesäpallo. Kyseessä on suomen kansallisurheilulaji, joten pesäpallon parissa urheilu on tuttua lähes jokaiselle suomalaiselle. Simppeli laji muistuttaa amerikkalaista baseballia enemmän kuin hieman!

Lyö vetoa pesäpallosta

Tausta ja historia

Pesäpallo ja maila

Pesäpallon historiaa tarkastellessa tulee palata lähes tuhannen vuoden taakse, sillä ensimmäiset maininnat pystysyöttöä hyödyntävistä pallopeleistä löytyvät jo 1200-luvun Egyptistä. Suomessa vastaavia pallonlyöntipelejä on nykytiedon perusteella pelattu mahdollisesti jo 1600-luvulla. Pelejä on ollut lukuisia ja ympäri maata on pelattu erilaisia variantteja samankaltaisista peleistä. Ehkäpä suosituin näistä versioista on kuningaspallo, joka nautti suurta suosiota 1800- ja 1900-luvujen taitteessa.

Tahko Pihkala lähti kehittämään 1900-luvun alussa kuningaspallon sääntöjä, sillä Pihkala oli tutustunut Yhdysvalloissa samankaltaiseen baseballiin. Kehittelyn seurauksena syntyi aluksi vuonna 1915 pitkäpallo, josta taas muodostui vuoteen 1920 mennessä pesäpallo. Peli levisi suojeluskuntien kautta ja pesäpallon ajateltiin kehittävän sekä sotilaallisia taitoja että yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Laji levisi nopeasti ja ensimmäistä kertaa Suomenmestaruudesta pelattiin jo vuonna 1922.

Pesäpallo Suomessa

Pesäpallo on käytännössä täysin suomalainen laji ja monesti pesäpallo mielletäänkin suomalaiseksi versioksi kansainvälisesti suositummasta baseballista. Monelle suomalaiselle pesäpallon parissa urheilu on tuttua jo kouluajoilta, minkä lisäksi lajissa kilpaillaan tietenkin myös ammattimaisesti.

Suomenmestaruudesta on pelattu jo vuodesta 1922, ja cup-muodosta siirryttiin sarjamuotoiseen kilpailuun vuonna 1930. Sarjaa on kutsuttu Mestaruussarjaksi, Suursarjaksi ja jopa Sotasarjaksi, mutta vuodesta 1990 lähtien nimitykseksi on vakiintunut Superpesis. Ylivoimaisesti menestynein joukkue on ollut Sotkamon Jymy. Sen jälkeen, kun nimi vakiintui Superpesikseksi, on Sotkamon Jymy voittanut peräti 18 mestaruutta.

Pesäpallo ei kuulu aivan Suomen suosituimpien lajien joukkoon, mutta kyseessä on edelleen kohtalaisen suosittu laji varsinkin suurimpien joukkueiden kotipaikkakunnilla. Superpesiksen katsojakeskiarvo on noin 1 300 ja suurimmat ottelut keräävät reilusti yli 3 000 katsojaa lehtereille.

Pesäpallo maailmalla

Pesäpalloa pelataan ensisijaisesti Suomessa, mutta peli on levinnyt jonkin verran myös ulkomaille – lähinnä suomalaisten siirtolaisten mukana. Peli on levinnyt esimerkiksi Ruotsiin, Viroon, Japaniin, Australiaan, Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin, ja esimerkiksi Australiassa pelataan jopa useiden joukkueiden sarjaa. Viime vuosina peli on noussut Youtuben välityksellä jonkinlaiseen suosioon myös Intiassa, jossa peli on kehittynyt itsenäisesti. Intiassa sääntöjä opetellaan suomalaisista Youtube-videoista ja pelillä on väitetysti jopa tuhansia pelaajia.

Kansainvälinen pesäpallon maailmancup on järjestetty kymmeneen otteeseen ja vähemmän yllättäen Suomi on voittanut poikkeuksetta sekä miesten, naisten että sekajoukkueiden sarjan. Kakkossija on perinteisesti mennyt joko Ruotsiin, Saksaan tai Australiaan, mutta viimeisimmissä kisoissa Aasian joukkueet ovat osoittaneet tasonsa. Sekä Bangladesh että Intia ovat saalistaneet viimeisimmissä kisoissa jo useampia mitaleja, ja vuoden 2019 kisat järjestettiinkin Suomen sijaan Intiassa. Samoissa kisoissa Sveitsi otti ensimmäisen hopeamitalinsa miesten sarjassa.

Pesäpallo säännöt

Pesäpallo säännöt muistuttavat huomattavasti baseballia. Syöttäjä heittää pallon ylöspäin ja pelaaja yrittää lyödä palloa kentälle mailalla. Tämän jälkeen lyönyt pelaaja lähtee juosten etenemään pesältä toiselle, kun taas sisävuorossa olevat pelaajat pyrkivät toimittamaan palloa pesille. Jos pallo saapuu pesälle ennen pelaajaa, on pelaaja poltettu ja hän joutuu poistumaan pelistä. Kolme paloa keskeyttää oman vuoron ja siirtää vastustajan mailan varteen. Tavoitteena on juosta kolmen pesän läpi ja takaisin kotipesään, josta juoksijat myös lähtevät liikkeelle. Takaisin kotipesään ehtivä pelaaja saa joukkueelleen yhden pisteen, eli juoksun.

Vedonlyönti on oleellinen osa pelin modernia suosiota ja vedonlyönnin vuoksi pelin pistelasku toimiikin hieman erikoisella tavalla. Peli koostuu kahdesta jaksosta, jotka on jaettu neljään vuoropariin, joiden aikana joukkue pelaa sekä ulkovuorossa että sisävuorossa. Jakson aikana enemmän juoksuja kerännyt joukkue on jakson voittaja. Jos molemmat joukkueet voittavat yhden jakson, siirrytään supervuoropariin ja kotiutuskilpailuun, joiden aikana voittaja ratkotaan varsin nopeasti. Yksittäisillä juoksuilla on siis huomattavasti vähemmän painoarvoa kuin saattaisi ajatella.

Konseptin takana on Veikkauksen aikanaan esittämä toive siitä, että pesäpalloon saataisiin lisää tasapelejä ja otteluiden voittajan veikkaaminen onnistuisi paremmin 1X2-järjestelmässä, jossa veikataan joko ottelun voittajaa tai tasapeliä.

Pesäpallo vedonlyönnissä

Voikin sanoa, että vedonlyöminen kuuluu oleellisena osana pesäpalloon. Vaikka kyseessä on käytännössä täysin suomalainen laji, onnistuu veikkaaminen tätä nykyä myös parhaan palvelun kansainvälisillä veikkaussivustoilla. Jopa pesäpallo live on tarjolla, joten pelaaja voi veikata ottelun lopputulosta myös kesken ottelun. Pesäpallo tulokset löytyvät tietysti kätevästi vedonlyöntisivuilta, eikä erillinen pesäpallo tulospalvelu ole tarpeen. Tulospalvelu pesäpallo kuuluu kuitenkin myös käytännössä kaikkien suomalaisten medioiden tarjontaan.

Pesäpallosta ei pääse vetoa lyömään aivan yhtä laajalti kuin monista muista lajeista, mutta parhaimmilla veikkaussivustoilla tarjonta alkaa olemaan jo varsin kattavaa. Vetoa voi lyödä paitsi ottelun voittajasta ja juoksumääristä, myös yksittäisten pelaajien juoksuista.