Nyrkkeily – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Harva urheilu laittaa ihmisiä toden teolla järjestykseen samaan tapaan kuin nyrkkeily. Kamppailu-urheilun ehdoton ykkösmuoto kuului jo antiikin olympialaisten ohjelmaan. Tätä nykyä laji on jaettu amatöörinyrkkeilyyn sekä ammattilaisnyrkkeilyyn.

Lyö vetoa nyrkkeilystä

Nyrkkeilyn tausta ja historia

Nyrkkeilyllä on huomattavan pitkä historia, ja kyseessä on ehdottomasti yksi varhaisimmista sekä yksinkertaisimmista urheilulajeista. Ensimmäiset nyrkkeilyä urheiluna kuvaavat sumerilaiset kaiverrukset ovat jo tuhansia vuosia vanhoja. Jo nyrkkeilyhanskatkin kehitettiin reilusti yli tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Myös antiikin olympialaisissa nyrkkeily nautti suosiota. Laji nostettiin olympialaisiin ensimmäistä kertaa vuonna 688 ennen ajanlaskun alkua, jolloin oteltiin nahkasuojukset käsien ympärillä. Tuolloin ei vielä tunnettu painoluokkien tai erien kaltaisia konsepteja, vaan ottelu jatkui siihen saakka, että toinen osallistujista ei enää pystynyt jatkamaan.

Nyrkkeily menetti runsaasti suosiota miekkojen yleistyttyä, mutta laji palasi jälleen suosioon Britanniassa 1500-luvulla, jolloin miehet kamppailivat toisiaan vastaan paljain nyrkein. Englanninkielinen boxing eli nyrkkeily on terminä kotoisin tältä ajalta. Varsinaisia sääntöjä ei tuolloin vielä tunnettu, vaan ottelut sujuivat samaan tapaan kuin antiikin olympialaisissa. Ensimmäiset varsinaiset säännöt kehitti Jack Broughton, joka oli yksi aikansa menestyneimmistä nyrkkeilijöistä. Vuonna 1743 lanseeratut säännöt sisälsivät luvunlaskun ja vyön alle lyömisen konseptit.

Moderniin muotoonsa laji kehittyi vuonna 1867, jolloin Lontoossa järjestettyihin usean painoluokan amatöörikisoihin valmisteltiin Queensberryn markiisin sääntöinä tunnetut säännöt. Kehässä oteltu ottelu sisälsi 12 kolmen minuutin erää, kanveesiin pudonneelle nyrkkeilijälle laskettiin lukua kymmenen sekunnin ajan, ottelussa käytettiin hanskoja ja painiminen kiellettiin virallisesti. Samat säännöt ovat edelleen käytössä ilman suuria muutoksia.

1800-luvun lopulta lähtien laji on eriytynyt olympialaisissa oteltavaksi amatöörinyrkkeilyksi sekä suurten rahojen ammattilaisnyrkkeilyksi. Ensimmäisiä ammattiotteluita alettiin järjestämään 1800-luvun lopulla, kun taas ensimmäinen mestaruusvyö jaettiin vuonna 1909 lontoolaisen National Sporting Clubin mestaruusottelun voittajalle. 1900-luvun alussa laji levisi Britanniasta Yhdysvaltoihin, jossa otteluita alkoi järjestämään National Boxing Association, joka nykyisin tunnetaan lyhenteellä WBA. Samoihin aikoihin edelleen arvostettu Ring Magazine alkoi julkaisemaan tietoa mestareista ja parhaista otteluista.

Ammattinyrkkeilyn kenttä on edelleen hajanainen. Monet organisaatiot tunnustavat omia mestareitaan ja maailmassa saattaa olla viisikin saman painoluokan nyrkkeilijää, joita yleisesti pidetään maailmanmestareina. Kiistatonta raskaan sarjan mestaria ei olla nähty sitten vuoden 2000, jolloin Lennox Lewis piti hallussaan lyhyen tovin kolmea arvostetuinta mestaruutta.

Nyrkkeily Suomessa

Ensimmäiset nyrkkeilyhanskat saapuivat Suomeen 1800-luvun puolella, mutta ensimmäinen varsinainen ottelu sai odottaa seuraavan vuosisadan puolelle. Kaisaniemen kentällä järjestettiin ensimmäinen näytösottelu vuonna 1905, mitä seurasi Helsingin nyrkkeilyseuran perustaminen vuonna 1912. Suomen nyrkkeilyliitto taas sai alkunsa vuonna 1923. Samana vuonna käytiin myös ensimmäiset varsinaiset SM-kisat, tätä ennen nyrkkeilykilpailuja oli järjestetty osana sirkuksen tapahtumia.

Amatöörinyrkkeilystä erillinen Suomen ammattinyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1935.

Suomen ensimmäisiä ammattinyrkkeilijöitä oli Gunnar Bärlund, joka nyrkkeili ammattilaisena 1934-1947. 14-vuotiaana nyrkkeilyn aloittanut Gunnar "GeeBee" Bärlund voitti Euroopan mestaruuden Budabestin Euroopan-mestaruuskilpailuissa vuonna 1934. GeeBee nousi maailmanmestari Joe Lousin toiseksi haastajaksi 1938 voitettuaan Buddy Baerin New Yorkissa, Madison Square Gardenissa käydyssä ottelussa. Mestaruusotteluun saakka Bärlund ei ikinä yltänyt. Tähän olivat syynä GeeBeen saksalaisen managerin suhteiden puute Yhdysvalloissa, sekä häviöt tärkeissä otteluissa Buddy Baer voiton jälkeen. Bärlund kuitenkin otteli ammattilaisena aina vuoteen 1947 saakka ja ammattilaisuran saldo oli lopulta varsin mittava: 85 ottelua, joista 55 olivat voittoja, 29 häviötä sekä yksi ratkaisematon ottelu.

Bärlundin jälkeen menestykseen nousi Suomen värikkäimmäksikin nyrkkeilijäksi tituleerattu, Elis Ask. Ask joka tunnettiin myös nimellä "Kid Ellis", otteli ammattilaisena 1946-1957 kevytsarjassa. Askin ottelumenestys on Bärlundin ohella varsin merkittävä: 40 ottelusta voittoja kertyi 17, joista 16 tyrmäyksellä.

Ensimmäistä kertaa suomalainen pääsi ottelemaan maailmanmestaruudesta vuonna 1963, jolloin Olli Mäki haastoi amerikkalaisen Davey Mooren Olympiastadionilla. Ottelu päättyi Mäen häviöön, mutta Mäki onnistui tästä huolimatta voittamaan urallaan Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena.

1995-2002 ammattilaisena nyrkkeili myös muuan Tony Halme. Vaikka Halmeen nyrkkeilyllisestä osaamisesta voidaan olla montaa mieltä jäi historiankirjoihin kuitenkin merkintä 19 ammattiottelusta, joiden myötä Halme voitti myös kahdesti raskaansarjan Suomenmestaruuden (1997 ja 2000). Vuonna 1999 Halme voitti myös pikkuliitto WBF:n Amerikan mestaruuden ottamalla pistevoiton hajaäänin Iran Barkleysta, joka tuolloin otteli uransa ehtoopuolella, kolmanneksi viimeisessä ottelussaan ikinä.

2006 suomalainen nousi taas pitkästä aikaa otsikoihin maailmalla kun Amin Asikainen voitti Euroopan mestaruuden tyrmäysvoitolla saksalaisesta Sebastian Sylvesteristä. Vuonna 1976 syntynyt Amin "Idi" Asikainen otteli lopulta ammattilaisurallaan 33 ottelua. Voittoja kertyi 29 joista 19 tuli tyrmäyksellä. Asikainen puolusti Euroopanmestaruuttaan voitokkaasti kahdesti vuonna 2006, mutta menetti tittelin vuonna 2007 uusintaottelussa Sylvesteriä vastaan teknisellä tyrmäyksellä.

Suomalaiset nyrkkeilijät ovat kyenneet voittamaan kaksi olympiakultaa ja useita Euroopan mestaruuksia, mutta maailmanmestaruus on miehissä vielä jäänyt haaveeksi niin amatöörien kun ammattilaistenkin puolella. Naisista ammattilaisten maailmanmestaruuden on kyennyt voittamaan Eva Wahlström, joka oli WBC:n ylemmän höyhensarjan mestari lähes viiden vuoden ajan.

Miesten puolella viime vuosien menestynein nyrkkeilijä on ollut raskaan sarjan Robert Helenius, joka on parhaimmillaan listattu maailman kymmenenneksi parhaaksi raskaan sarjan nyrkkeilijäksi. Robert "Robbe" Helenius, joka on myös Ruotsin kansalainen, voitti ennen ammattilaisuraansa Suomen mestaruuden kolmesti sekä EM-hopeaa. Ammattilaisena Helenius on voittanut muun muassa Euroopan mestaruuden sekä WBO-liiton Inter-Continental mestaruuden.

Heleniuksen uran pelättiin vammojen ja sopivien vastustajien puutteen vuoksi olevan jo ohi mutta 2020 toi yllätyksen kaikille muille paitsi Heleniukselle itselleen, kun altavastaajana otteluun lähtenyt Helenius voitti puolalaisen Adam Kownackin, jonka piti kaikkien odotusten mukaan edetä ottelusta ykköshaastajaksi maailmanmestaruusotteluun. Adam "Babyface" Kownacki kuitenkin hävisi ottelun neljännessä erässä tarjoillen Kownackille tämän uran ensimmäisen tappion ammattilaisena. Uusintaottelu käytiin 2021, jonka Helenius myös voitti teknisellä tyrmäyksellä kuudennessa erässä.

Helenius on voittanut WBA-liiton ykköshaastajaottelun, mutta varsinaista mestaruusottelua ei ole kuitenkaan vielä kuulunut. Robbe on toistaiseksi otellut ammattilaiskehissä 34 ottelua ja voittanut niistä 31 – kaksikymmentä näistä tyrmäyksellä.

Nyrkkeily maailmalla

Nyrkkeily maailmalla kiinnostaa erityisesti ammattinyrkkeilyn muodossa. Kyseessä on parhaimmillaan ollut jopa maailman suosituin urheilulaji, jonka ottelut ovat parhaimmillaan keränneet televisioiden ääriin jopa kaksi miljardia katsojaa, mikä oli 70-luvulla käsittämätön luku. Suurinta suosiota ovat aina nauttineet raskaan sarjan ottelut, joista on kehitetty suoranaisia viihde-elämyksiä.

Lajin todelliseen suursuosioon nosti suulas Muhammad Ali, jonka ottelut olivat kansainvälisiä suurtapahtumia. Ali voitti WBA:n raskaan sarjan maailmanmestaruuden peräti neljään otteeseen ja häntä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen parhaista nyrkkeilijöistä. Sports Illustrated valitsi Alin peräti vuosisadan urheilijaksi.

Lähes yhtä suuria urheilutapahtumia olivat Mike Tysonin ottelut, jotka usein olivat ohi, ennen kuin ne ehtivät kunnolla alkaakaan. Tyson hallitsi raskasta sarjaa kiistattomana mestarina usean vuoden ajan, ja ottelut keräsivät säännöllisesti satojen miljoonien edestä myyntituloja.

Tällä hetkellä raskaan sarjan vyöt on jaettu kahden mestarin kesken. WBC:n ja Ringin mestarina hallitsee Tyson Fury, joka on ehtinyt urallaan voittaa myös kaikki muut raskaan sarjan mestaruusvyöt. WBA:n, IBF:n ja WBO:n mestari taas on ukrainalainen Oleksandr Usyk, joka ehti nousta kiistattomaksi mestariksi alemmassa painoluokassa. Kumpikaan mestareista ei ole vielä hävinnyt urallaan yhtäkään ottelua.

Nyrkkeilyn säännöt

Ammattinyrkkeilyn säännöt ovat kohtalaisen yksinkertaiset. Lähtökohtaisesti ottelussa käydään 12 erää, joista jokainen kestää kolme minuuttia. Nyrkkeilyhanskoilla varustetut nyrkkeilijät pyrkivät lyömään toisiaan niin, ettei toinen ottelija pysty jatkamaan ottelua. Jos toinen nyrkkeilijä tipahtaa maihin, eikä kykene jatkamaan ottelua kymmenen sekunnin sisällä, päättyy ottelu tyrmäysvoittoon. Ottelu päättyy tyrmäykseen myös, jos lääkäri toteaa, ettei toinen ottelijoista enää kykene jatkamaan.

Jos kumpikaan ottelijoista ei kykene tyrmäämään toista, ennen kuin erät ovat täynnä, päätetään voittaja tuomariäänin. Ottelut pisteyttää kolme tuomaria, jotka antavat jokaisen erän paremmalle ottelijalle 10 pistettä ja häviäjälle 9 pistettä. Kanveesiin tipahtamisesta taas vähennetään piste. Ottelun jälkeen tuomareiden eräpisteet lasketaan yhteen ja jokainen tuomari valitsee näin voittajan. Voittajaksi julistamiseksi vaaditaan, että vähintään kaksi tuomaria on päätynyt samaan voittajaan. Ottelu voi päätyä tuomariäänillä myös tasapeliin.

Amatöörinyrkkeilyssä taas otellaan kolme kolmen minuutin erää. Käytetyt hanskat ovat turvallisempia ja otteluissa saatetaan käyttää myös pääsuojuksia. Amatöörinyrkkeilyssä nyrkkeilijät saavat pisteitä pään ja ylävartalon alueelle osuneista iskuista, ja useimmat ottelut ratkaistaankin pisteillä. Myös tyrmäys on kuitenkin mahdollista myös amatöörinyrkkeilyn puolella. Monet ammattinyrkkeilijät aloittavat amatöörinyrkkeilyn puolella ja siirtyvät ammattilaisiksi vasta olympiamenestyksen myötä. Esimerkiksi Oleksandr Usyk ja Muhammad Ali ovat myös olympiakultamitalisteja.

Nyrkkeily vedonlyönnissä

Nyrkkeily on suosittu laji myös vedonlyöjien parissa. Käytännössä jokaisesta hiemankin suuremmasta nyrkkeilytapahtumasta pääsee lyömään vetoa, joten kohteita löytyy lähes viikon jokaiselle päivälle. Mitä suurempi ottelu on kyseessä, sitä laajempi on myös tarjottujen vetokohteiden valikoima.

Nyrkkeilyssä voi lyödä vetoa paitsi varsinaisesta voittajasta, myös tavasta, jolla ottelu ratkeaa. Tarjolla on myös mahdollisuus lyödä vetoa siitä, missä erässä ottelu ratkeaa. Voit siis lyödä vetoa vaikkapa siitä, että toinen ottelijoista tyrmätään kolmannessa erässä tai kuuden ensimmäisen erän aikana. Vaihtoehtoisesti voit lyödä vetoa esimerkiksi siitä, että ottelu ei mene tuomariäänille, vaan ottelu päättyy toisen ottelijan tyrmäämiseen. Nyrkkeily on suosittu vedonlyöntilaji ja nyrkkeilystä pääsee lyömään vetoa käytännössä jokaisella vedonlyöntisivustolla.

Koska nyrkkeilyotteluiden järjestäminen on monimutkaista puuhaa ja varsinkin suurottelut ovat rahamiesten sumplimia, tarjoavat monet vedonlyöntisivustot myös mahdollisuutta lyödä vetoa otteluista, jotka saatetaan mahdollisesti järjestää vuoden aikana.