Jääpallo – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää (2021)

Jokainen urheilu laji ei kerää lehtereille tuhansia katsojia, mutta tämä ei tarkoita, etteikö viihdyttävistä peleistä pääsisi tästä huolimatta lyömään vetoa. Suosiossa hieman hiipuneiden lajien joukkoon lukeutuu esimerkiksi perinteikäs jääpallo, jota on Suomessa pelattu jo reilusti yli sadan vuoden ajan.

Lyö vetoa jääpallosta

Tausta ja historia

Pallo ja maila

Jääpallon varhaishistoriasta ei ole täyttä yksimielisyyttä tai täyttä varmuutta. Venäläiset pitävät itseään lajin kehittäjinä, mutta myös Englannissa ja Hollannissa pelattiin hyvin samankaltaisia lajeja. Moderniin suuntaan laji kehittyi juuri Englannissa, jossa Bury Fen Bandy Clubin jäsenet julkaisivat lajille sääntökirjan vuonna 1882. Ensimmäinen kansainvälinen ottelu pelattiin vuonna 1891 ja samana vuonna perustettiin myös Englannin lajiliitto. Ensimmäisenä otteluna pidetään useimmiten vuonna 1875 Crystal Palacessa pelattua ottelua, jota tuolloin kutsuttiin jäällä pelattavaksi hockeyksi.

Pohjoismaihin jääpallo levisi heti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina ja laji saikin huomiota sekä Suomessa, Ruotsissa että Venäjällä. Ensimmäiset EM-kisat pelattiin jo vuonna 1913.

Useita vuosikymmeniä laji kuului jalkapallon ohella Euroopan suosituimpien joukkoon ja monet urheiluseurat toimivat sekä jalkapallon että jääpallon parissa. Suosio kuitenkin hiipui, kun jääkiekko valittiin olympialajiksi, mikä ajoi pelaajia jääkiekon pariin. Myös jääkiekon helppohoitoisemmat ja pienemmät kentät sekä mahdollisuus pelata halleissa ovat entisestään nostaneet jääkiekon suosiota jääpallon kustannuksella.

Jääpallo Suomessa

Jääpallon Suomenmestaruudesta on ensimmäistä kertaa pelattu jo vuonna 1908, joten kyseessä on ensimmäinen joukkuepalloilulaji, jossa on kilpailtu Suomenmestaruudesta. Aikaisemmin yksinkertaisesti jääpallon SM-sarjana tunnettu kilpailu on vuodesta 1991 tunnettu nimellä Bandyliiga. Eniten Suomenmestaruuksia on ehtinyt haalimaan HIFK, jolla on peräti 17 mestaruutta.

Jääpallo oli Suomessa pitkään suosituin talvella pelattava joukkuelaji ja laji nautti suursuosiota vielä 1960-luvulla. Vasta tämän jälkeen jääkiekko alkoi kasvattamaan suosiotaan mm. hallien myötä. Suomessa lajia pelataan edelleen ulkojäillä, mikä on vaikuttanut merkittävästi katsojamääriin. Bandyliigan katsojakeskiarvo on ainoastaan hieman yli 300 katsojaa.

Jääpallo maailmalla

Jääpalloa voi pitää leimallisesti hyvinkin pohjoisena lajina. Suurinta suosiota laji nauttii vain muutamassa maassa, eikä pitkän historian aikana MM-mitaleja ole onnistunut nappaamaan kuin kuusi eri maata. Lähes kaikki mitalit on jaettu Venäjän, Neuvostoliiton, Ruotsin ja Suomen välillä. Nämä neljä maata ovat samalla ainoat, jotka ovat pystyneet voittamaan maailmanmestaruuden. Muutamia hajamitaleja on mennyt myös Norjaan ja Kazakstaniin.

Viime vuosina toimintaa on jonkin verran herännyt myös muissa maissa ja MM-kisoihin on saatu runsaasti jopa täysin uusia osallistujia. Laji nauttii kohtalaista suosiota Pohjois-Amerikassa sekä Keski-Euroopassa, minkä lisäksi myös monissa Aasian maissa on alettu nauttimaan lajista. Esimerkiksi Mongolia, Kirgisia ja Japani ovat ottaneet osaa MM-kisoihin. Kiinnostavin erikoisuus saattaa olla Somalian joukkue, jonka perustivat Ruotsissa asuvat maahanmuuttajat. Vielä tähän mennessä Somalian joukkue ei ole kyennyt voittamaan otteluakaan.

Jääpallon lajiliittoja löytyy 25 eri maasta. Somalian lisäksi erikoisuutena nousee esille Kolumbian lajiliitto.

Jääpallo säännöt

Jääpallon pelaaminen muistuttaa säännöiltään kohtalaisesti jäällä mailoin pelattavaa jalkapalloa. Peliä pelataan noin satametrisellä kentällä, joiden molemmista päistä löytyvät joukkueiden maalit. Kentän sivut on aidattu, mutta pieni oranssi pallo saattaa ylittää päätyrajan, jolloin peliä jatketaan vapaalyönnillä.

Jääpallossa vastakkain pelaavat kaksi joukkuetta, jotka molemmat koostuvat 11 pelaajasta. Yksi pelaajista toimii maalivahtina. Maalivahti saa koskea palloon myös käsillään, eikä hänellä ole lainkaan mailaa. Muut pelaajat taas pyrkivät pelaamaan palloa mailoilla, jotka ovat jääkiekosta poiketen lavoiltaan täysin suoria. Rikkeistä voidaan tuomita vapaa- tai rangaistuslyöntejä sekä viiden tai kymmenen minuutin jäähyjä.

Peliaika on kaksi kertaa 45 minuuttia ja tavoitteena on saada pallo vastustajan maaliin mahdollisimman usein. Jos ottelu vaatii ratkaisua, pelataan tasapeliin päättyneiden otteluiden jälkeen yhteensä 30 minuuttia kestävä jatkoaika, jota seuraa rangaistuslyöntikilpailu.

Jääpallo vedonlyönnissä

Nykypäivänä vedonlyöntisivustojen pelivalikoimat ovat jo huomattavan laajoja ja käytännössä jokainen vähänkään merkittävä urheilu laji löytyy laajoista valikoimista. Vedonlyönti onnistuu tietenkin myös jääpallosta, ja tarjolla ovatkin useimmat lajin suosituimmista sarjoista. Lähtökohtaisesti voit lyödä vetoa vähintään Suomen, Venäjän ja Ruotsin sarjoista, minkä lisäksi myös yksittäiset ottelut antavat pelaajalle jonkin verran valinnanvaraa. Voittajan lisäksi vetoa pääsee lyömään myös maalimääristä sekä maalintekijöistä. Koska jääpallossa tulee keskimäärin huomattavan runsaasti maaleja, on laji vedonlyöjän näkökulmasta huomattavan mielenkiintoista seurattavaa.